Kuningasrapu

Kuningasrapu (Paralithodes Camtschaticus) Kuva: www.vastavalo.fi

Lähdimme kymmenisen vuotta sitten Kirkkoniemeltä vaimon ja ystäväperheen kanssa troolarilla turskan pyyntiin. Turskaa ei saatu, mutta onneksi muutama kolja kävi vieheeseen.

Troolarin omistaja kertoi kalajuttuja, siis sellaisia liioiteltuja puolivalheita, niin kuin ne yleensä ovat.

Jutut hurjenivat päivän mittaan ja iltapäivällä kalastaja alkoi kertomaan Kamtsatkan ravusta. Kymmenjalkaisesta hirviostä, jonka raajojen kärkiväli voi olla jopa 1,8 metriä ja painoa parhaimmillaan 10 kiloa!

En uskonut sanaakaan.

Kalastaja jatkoi tarinaansa: Rapu on usein vasenkätinen, mikä lisäsi tarinan viihdyttävyyttä. Ravun kymmenestä raajasta keskimmäiset kolme paria ovat kehittyneet merenpohjalla kulkuun ja viimeinen pari on surkastunut peräkilven alle. Ensimmäinen raajapari on kehittynyt saaliin käsittelyyn. Oikeapuolimmaisella saksella hirviö kahmii ja haravoi merenpohjan syötävät eteensä. Vasen saksi, se lyhyempi ja voimakkaampi murskaa saaliseläimen ja työntää sen ravun kitaan.

Kalastaja näki ilmeestäni, että pidin tarinaa kalajuttuna, poistui hetkeksi ruumaan ja haki saalistankista yhden malliksi.  

Siinä se oli, troolarinkannella, edessäni, elävä Paralithodes Camtschaticus! Arviolta 6-7 kiloinen karski kaveri. Selkä terävien piikkien peitossa. Pitkät ja vahvat jalat raapivat kirskuen troolarin kantta.

Oli liki, etten hypännyt partaan yli Jäämereen.

Jähmetyin paikalleni, kun tajusin, että tuo kantta raapiva otus ei ole ainoa lajinsa edustaja aluksella. Saalistankissa oli niitä lisää.

Kuningasrapu on Jäämeren kalastajille iso ongelma ja samalla myös lisäansio. Ongelma se on siltä osin, että tulokaslajina, vailla luontaisia vihollisia, sen kanta on ryöstäytynyt hallinnasta. Se tuhoaa alueen perinteisiä kalakantoja ja osa on jo sukupuuton vaarassa.

Kuningasravun saaliskiintiöitä on nostettu, mutta siitä huolimatta reviiri on edelleen kasvussa. Siksi sen kalastusta ja ravinnoksi käyttöä on syytä lisätä.