Messut Asemalla - case Turenki Tonefest

  

Kesällä 2011 ryhmä janakkalalaisia soitinrakentajia ja muita musiikkialan ammattilaisia kokoontui Turengin Aseman terassille viettämään lämpöistä iltaa yhdessä Aseman väen kanssa.

Illan mittaan sukeutui keskustelu pienimuotoisesta tapahtumasta, jossa muusikoille ja muillekin kiinnostuneille esiteltäisiin Aseman tiloissa soitinrakentajien tuotantoa ja käden taitoja.

Lomien päätyttyä asiasta istuttiin uudelleen alas ja kuinka ollakaan, syntyi päätös Turenki Tonefest –messuista, jotka järjestettäisiin 15.11.2011.

Musiikkimiehet: kitarantekijä, Taito-Finlandia palkinnon 2012 voittaja, Juha Ruokangas  http://www.ruokangas.com/ vahvistin- ja pedaalivalmistaja Harri Koski  http://www.mpamp.com/ ja levy-yhtiömies Topi Salmi http://www.turenki.com/ ryhtyivät käytännön töihin ja lähestyivät näytteilleasettajia. Aseman väki ryhtyi puolestaan miettimään, mitä tällaisen tapahtuman järjestäminen edellyttää (tilojen jakaminen näyttelyosastoiksi, syötävät ja juotavat, parkkipaikat jne.)

Messut tulivat tarpeeseen, kysyntä kohtasi tarjonnan ja messujen järjestäjä Turenki Records Oy sai myytyä kaikki näyttelypaikat. Yleisöä tulvi niin, että 150 vuotta vanhan aseman hirsiseinät natisivat. Tungos oli valtava. Hyvää oli se että yleisö osasi paikalle sankoin joukoin, huonoa se että osastojen tungos esti parhaan mahdollisen myyntityön. Myöskään Aseman ruokatarjonta ei kohdannut kysyntää.

Kokemukset puitiin seurantapalaverissa, otettiin opiksi ja tehtiin korjaavat toimenpiteet ajatellen seuraavaa vuotta.

Turenki ToneFest 2012 oli jo kaksipäiväinen tapahtuma. Yleisöä oli vieläkin enemmän, mutta asiakasvirta jakaantui kahdelle päivälle. Näytteilleasettajien myyntityö osastoilla onnistui paremmin ja yleisö tykkäsi. Myös Aseman ruoka- ja juomatarjonta kohtasi paremmin tarpeet.

Jälleen kokemukset purettiin atomeiksi, otettiin opiksi ja säädettiin edelleen.

Turenki ToneFest 2013 oli jälleen menestyksekkäämpi kuin edeltäjänsä. Nyt otettiin jo Aseman terassikin käyttöön. Tapahtuman esiintyjät olivat huippuluokkaa ja näytteilleasettajat entistä tyytyväisempiä.

Ja taas istuttiin alas ja purettiin kokemukset.

Turenki ToneFest 2014 tulee olemaan kolmipäiväinen ja mm. junayhteys Helsingistä tullaan hyödyntämään paremmin.

Yhteistyöllä syntyy toimivia konsepteja ja menestystä kaikille!

http://www.turenkitonefest.com/    https://www.facebook.com/events/629385310445756

www.turenginasema.fi    www.facebook.com/turenginasema

Kuningasrapu

Kuningasrapu (Paralithodes Camtschaticus) Kuva: www.vastavalo.fi

Lähdimme kymmenisen vuotta sitten Kirkkoniemeltä vaimon ja ystäväperheen kanssa troolarilla turskan pyyntiin. Turskaa ei saatu, mutta onneksi muutama kolja kävi vieheeseen.

Troolarin omistaja kertoi kalajuttuja, siis sellaisia liioiteltuja puolivalheita, niin kuin ne yleensä ovat.

Jutut hurjenivat päivän mittaan ja iltapäivällä kalastaja alkoi kertomaan Kamtsatkan ravusta. Kymmenjalkaisesta hirviostä, jonka raajojen kärkiväli voi olla jopa 1,8 metriä ja painoa parhaimmillaan 10 kiloa!

En uskonut sanaakaan.

Kalastaja jatkoi tarinaansa: Rapu on usein vasenkätinen, mikä lisäsi tarinan viihdyttävyyttä. Ravun kymmenestä raajasta keskimmäiset kolme paria ovat kehittyneet merenpohjalla kulkuun ja viimeinen pari on surkastunut peräkilven alle. Ensimmäinen raajapari on kehittynyt saaliin käsittelyyn. Oikeapuolimmaisella saksella hirviö kahmii ja haravoi merenpohjan syötävät eteensä. Vasen saksi, se lyhyempi ja voimakkaampi murskaa saaliseläimen ja työntää sen ravun kitaan.

Kalastaja näki ilmeestäni, että pidin tarinaa kalajuttuna, poistui hetkeksi ruumaan ja haki saalistankista yhden malliksi.  

Siinä se oli, troolarinkannella, edessäni, elävä Paralithodes Camtschaticus! Arviolta 6-7 kiloinen karski kaveri. Selkä terävien piikkien peitossa. Pitkät ja vahvat jalat raapivat kirskuen troolarin kantta.

Oli liki, etten hypännyt partaan yli Jäämereen.

Jähmetyin paikalleni, kun tajusin, että tuo kantta raapiva otus ei ole ainoa lajinsa edustaja aluksella. Saalistankissa oli niitä lisää.

Kuningasrapu on Jäämeren kalastajille iso ongelma ja samalla myös lisäansio. Ongelma se on siltä osin, että tulokaslajina, vailla luontaisia vihollisia, sen kanta on ryöstäytynyt hallinnasta. Se tuhoaa alueen perinteisiä kalakantoja ja osa on jo sukupuuton vaarassa.

Kuningasravun saaliskiintiöitä on nostettu, mutta siitä huolimatta reviiri on edelleen kasvussa. Siksi sen kalastusta ja ravinnoksi käyttöä on syytä lisätä.